Caponigron kommentteja väristä
Värikylläisyys
Mikä on väriteoria? Millä sanoilla siitä puhutaan? Ja mihin sitä sovelletaan?
"Colour Theory" -esseessään taiteilija-kirjailija John Paul Caponigro vastaa näihin kysymyksiin. Hän osoittaa — väriteorian ja sen oikeaoppisen ymmärtämisen avulla — kuinka värien parissa työskentelevät ammattilaiset voivat terävöittää värien havaitsemista ja kuvata värejä tarkemmin.
Eräs kuvataiteilijan värien käytössä selkeimmin erottuva piirre on värikylläisyys.
Valokuvaajilta kysytään usein: Oletko mustavalko- vai värivalokuvaaja? Vaikka monet kysyjät eivät edes tiedosta sitä, tämä on erittäin johdatteleva kysymys. Siinä piilee olettamus, ettei sama ihminen voi tehdä molempia hyvin. Itse asiassa työskentely yhden asian parissa vahvistaa toista. Ja sitäpaitsi kysymyksessä oletetaan, että musta ja valkoinen (ja harmaan sävyt) eivät ole värejä. Vaikka tosiasiassa ne ovat aivan erityisiä värejä — neutraaleja värejä. Kysymyksessä ei tule myöskään ilmi, kuinka valokuvaajat käyttävät kylläisempiä värejä. On mielenkiintoista, että tätä kysymystä ei esitetä kovinkaan usein maalareille tai elokuvantekijöille. Paljon hyödyllisempää olisi kysyä: "Kuinka kylläinen väripalettisi on?"
On olemassa kuusi erilaista värikylläisyysastetta: neutraali, puolineutraali, alhainen kylläisyys, täysin kylläinen, korkea kylläisyys ja ylikylläinen.
Neutraaleille väreille on ominaista kylläisyyden puute. Neutraalit värit myötäilevät kirkkauskäyrää, joka yhdistää kaikki sävyt. (Komplementtivärejä sekoittamalla saadaan neutraali väri.) Jokaisessa kirkkausarvossa on olemassa vain yksi täysin neutraali väri. Neutraalien värien käyttö on melko yksinkertaista, sillä värin kaksi muuta muuttujaa (sävy ja kylläisyys) vähenevät samaan arvoon (nolla). Neutraalien kuvien usein voimakas kirkkauden kontrasti kompensoi sävyn ja kylläisyyden puutetta, jotta ne vaikuttaisivat voimakkaammilta. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, neutraalit kuvat muuttavat tapaa, jolla katsomme niitä. Monet ihmiset liittävät tämän unenomaiseen tilaan, näkivätpä he unensa mustavalkoisena tai eivät. Sitä on usein pidetty hienostuneena, joskus jopa konservatiivisena tai hillittynä ominaisuutena. Värin kirkkauskomponentti auttaa määrittämään valaistuksen, tilasuhteiden ja volyymin tason. Muodollisilla ominaisuuksilla ja valaistuksen ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus neutraaleihin kuviin. Neutraalit kuvat on usein liitetty muinaiseen aikaan ja ajattomuuteen.
Puolineutraalit värit ovat vain aavistuksen kylläisiä. Arvot kerääntyvät lyhyelle säteelle kirkkauskäyrästä. Puolineutraalit värit eivät sisällä täysin neutraaleja värejä. Ne käyttäytyvät melko samalla tavoin kuin neutraalit värit, mutta ovat hieman monitahoisempia. Tilasuhdetta voidaan hieman korostaa vähän sävyä lisäämällä. Myös hohtavat väritehosteet ja sateenkaaren sävyt voidaan saavuttaa.
Kuvat, joilla on alhainen kylläisyys ovat alhaisella kylläisyysasteella. Arvot kerääntyvät pitkälle säteelle kirkkauskäyrästä, mutta eivät kuitenkaan saavuta täyttä luonnollista kylläisyyttä. Kuvassa sävyt voidaan havaita, mutta ne eivät kuitenkaan näy selvästi. Myös sävyjen lämpötila voidaan havaita. Tilasuhteita voidaan kuvata selvemmin sävyn avulla. Sävy on kuvien sommittelussa tärkeässä asemassa, mutta ei ole kuitenkaan se tärkein, riippuen kuitenkin siitä, kuinka tarkoituksellista sävyn väheneminen on. Kuvat, joilla on alhainen kylläisyys vaikuttavat usein epärealistisilta. Ne vaikuttavat rajoitetuilta, välimuodoilta, ne eivät ole sitä eivätkä tätä, mutta jotakin siltä väliltä. Monet ihmiset yhdistävät alhaisen kylläisyyden menneisyyteen, etenkin lähimenneisyyteen.
Neutraali
Puolineutraali
Alhainen kylläisyys
Täysin kylläinen.
Korkea kylläisyys.
Ylikylläinen.
Täysin kylläiset kuvat ovat kaikkein esittävimpiä kuvia. Värin avulla kuvan elementit vaikuttavat samanlaisilta tai erilaisilta, riippuen yhden tai useamman elementin kontrastiasteesta sävyn, kylläisyyden tai kirkkauden suhteen. Kaikkia kolmea värielementtiä voidaan käyttää kuvaamaan muodon, tilan ja valon ominaisuuksia. Usein, kun halutaan säilyttää realistinen vaikutelma, kirkkauden kontrasti on alhaisempi kuin neutraaleissa tai puolineutraaleissa väripaleteissa. Täysin kylläiset väripaletit ovat melko energisiä. Ne liitetään usein nykyisyyden tapahtumiin.
Kuvat, joilla on korkea kylläisyysaste ovat yleensä hyvin kylläisiä, olematta kuitenkaan epärealistisen kylläisiä. Sävy on tärkein mielenkiinnon kohde. Se kilpailee huomion keskipisteen paikasta kuvattavan kohteen, tilasuhteiden ja valon ominaisuuksien kanssa. Kuvat, joilla on korkea kylläisyysaste ovat energisiä. Ne liitetään usein nykyisyyteen, joskus myös nuoruuteen ja ne ovat myös ilmaisuvoimaisia.
Ylikylläiset kuvat ovat yleensä kylläisyyden äärirajoilla. Realistisuus ei yleensä ole keskeisessä asemassa. Värit vaikuttavat usein epärealistisilta. Lisäksi väreillä on tapana pelkistyä siirtymällä äkillisesti sävystä toiseen. Sävystä tulee kuvauskohteen ja tilasuhteiden sijaan tärkein elementti. Ylikylläiset kuvat vaikuttavat usein litteiltä. Ne ovat erittäin energisiä, ilmaisuvoimaisia ja joskus ne liitetään myös muuttuneeseen tietoisuuden tasoon.
Photoshopin Color Sampler Tool -työkalun ja Applen Värivalitsimen avulla voit tehdä värikäyriä ja määrittää kylläisyysasteen. Lue artikkeliVärikäyrät saadaksesi selville miten.
Työsi kuvien yhtenäisyyden kannalta voi olla tarpeen, ja joskus jopa välttämätöntä, rajoittaa värikylläisyyden käyttöäsi. Useat taiteilijat käyttävät vain yhtä kylläisyysastetta. Vaikka useiden eri kylläisyysasteiden — esim. neutraalien ja kylläisten kuvien, luominen samaan työhön (ei yhteen kuvaan) on erittäin vaikeaa, on kuitenkin mahdollista lisätä enemmän kuin yksi kylläisyysaste, jos kylläisyysasteet ovat lähellä toisiaan, kuten esim. väripaletit, joilla on alhainen ja täysi kylläisyysaste tai täysi ja korkea kylläisyysaste. Mitä suurempia erot kylläisyysasteiden välillä ovat, sitä vaikeampaa on saada erilliset kuvat vaikuttamaan yhtenäisiltä.
Jos muistelet Ansel Adamsin valokuvia, et ajattele, että niissä on korkea kylläisyys, vaan että ne ovat neutraaleja. Ja jos taas muistelet Matissen maalauksia, sinulle tulee mieleen, että ne ovat enemmän ylikylläisiä kuin neutraaleja. Ajattele, että kylläisyys on tärkeä tyylielementti, ikään kuin oma allekirjoituksesi.
